Rahajärjestelmän tutkimuksesta uusi sivusto

The Money Question

Uusi sivusto avattu rahajärjestelmän ja sen uudistamisen tutkimuksesta. Mukana asioita aina rahan historiallisesta kehityksestä ja (raha)talousteoreettisista näkemyksistä rahareformiin ym. uudistuksiin.

https://themoneyquestion.org/

Talousdemokratian Patrizio Lainà kirjoitti väitöskirjansa pohjalta sivustolle blogin rahareformin tutkimuksen tilasta ja tulevista askeleista:

https://themoneyquestion.org/where-are-we-now-the-current-state-of-research-and-next-steps/

Patrizion pääpointit tiiviisti:

1) Käsitteitä täsmennettävä

2) Mallinnettava kansainvälisiä vaikutuksia

3) Empiirinen tutkimus odottaa sähköisen käteisen kokeiluja

Eduskuntavaaliehdokkaiden tärkeää tietää rahan velkaluonne paremmin

Nykyisistä kansanedustajista selvä enemmistö ei tunnista rahan velkaluonnetta. Ainoastaan joka viides kansanedustaja tunnisti edes sinnepäin, että raha on velkaa. Omaa eduskuntavaaliehdokasta pohtiessaan onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka hyvin hän tuntee rahajärjestelmän toiminnan.

Kyselyn perusteella 80 % kansanedustajista ei vastauksessaan tuonut millään tavalla ilmi sitä, että raha on velkaa. Vastanneista kansanedustajista ainoastaan 7,5 % tunnistaa selkeästi rahan velkaluonteen ja 12,5 % tuo asian jollakin tasolla ilmi.

Elissa Eriksson kysyi kaikilta nykyisiltä 200 kansanedustajalta sähköpostilla ”Mitä raha on?” Hän sai 40 vastausta. Vastaukset olivat esillä Money Talks -näyttelyssä Helsingissä 4.-22.1.2017 Galleria Huudossa, josta ne on dokumentoitu Talousdemokratian käyttöön. Kysely toteutettiin syksyllä 2016.

Kansanedustajien vastaukset ja Talousdemokratian tulkinta

Alle on koottu kaikkien vastanneiden kansanedustajien vastaukset ja jokaisen vastauksen loppuun Talousdemokratian tulkinta, tunnistaako hän rahan velkaluonteen. Vastauksia tulkittaessa kannattaa huomata, että ne on lähetetty osaksi taideteosta.

TUNNISTAA = tunnistaa rahan velaksi

SINNEPÄIN = tunnistaa suurimman osan rahasta sähköiseksi tai rahan olevan lähinnä sopimus

EI = vastaa jotain muuta

Huom. ”EI” ei tarkoita, että vastaus olisi välttämättä väärä tai huono. Useissa vastauksissa käy ilmi esimerkiksi rahan funktiot eli että se on vaihdon väline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä. Näitäkin voi pitää täysin oikeina vastauksina kysymykseen ”Mitä raha on?” Kysymyksessä ei täsmennetty, haetaanko siinä takaa nimenomaan rahan velkaluonnetta.

***

Kansanedustaja Sari Multala (Kok.): ”Raha on väline, jolla voi hankkia itselleen välttämättömiä ja tärkeitä asioita. Rahaa saadakseen on tehtävä töitä eli tuotettava muille merkityksellisiä asiota.” EI

Kansanedustaja Hanna Kosonen (Kesk.): ”Raha on tähän mennessä fiksuin keksitty vaihdonväline.” EI

Kansanedustaja Sanna Lauslahti (Kok.): ”Rahan avulla selviytyy arkielämästä. Raha ei tuo kaikkea – ei rakkautta, eikä takaa onnellisuutta.” EI

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (Vas.): ”Raha on vaihdon ja vallan väline. Raha ei tuo onnea, mutta helpottaa elämää.” EI

Kansanedustaja Krista Mikkonen (Vihr.): ”Raha on vaihdonväline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä.” EI

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (Kok.): ”Raha on maksuväline. Sillä voi maksaa esimerkiksi ostoksia ruokakaupassa. Käytännössä raha on lähinnä tietokonebittejä. Kolikot ja setelit ovat vain pieni osa. Raha on tarpeellista, mutta ei se saisi liiaksi pyörittää elämää tai maailmaa. Rahan puute aiheuttaa paljon huolta. Lopulta raha on aina velkaa.” SINNEPÄIN

Kansanedustaja Veera Ruoho (Kok.): ”Raha on materian arvon mittari, joka valitettavasti usein määrittelee myös ihmisarvoa ’No money, no honey’. Sillä voi kuitenkin myös ostaa turvallisuutta, niin yksilönä kuin valtiona budjetoida turvallisuusinstituutioiden resursseihin.” EI

Kansanedustaja Ilkka Kantola (SDP): ”Raha on ostovoimaa.” EI

Kansanedustaja Martti Mölsä (Sin.): ”Raha on seuraus evoluution harhalaukauksesta, joka johtuu aivojen epänormaalista kehittymisestä ja johtaa siihen, että tuhoamme vähitellen elinympäristöömme.” EI

Kansanedustaja Elina Lepomäki (Kok.): ”Raha on sopimus.” SINNEPÄIN

Kansanedustaja Touko Aalto (Vihr.): ”Raha on arvoa sisältävä, taloudellinen instituutio, valtasuhde, vaihdon väline ja velkasuhde.” TUNNISTAA

Kansanedustaja Sirpa Paatero (SDP): ”Raha on väline josta nykyisin on muodostunut yhä enemmän itseisarvo.” EI

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.): ”Raha on olemassa, jotta meillä olisi tiedettä, taidetta, kulttuuria ja hyvinvointia, ei päinvastoin: itsessään arvokkaat asiat eivät ole olemassa rahaa varten. Raha on ruma sana. Rahaa palvotaan, mutta sillä ei ole pysyvää arvoa. Itseisarvoa sillä ei ole lainkaan.” EI

Kansanedustaja Ozan Yanar (Vihr.): ”Ihmiset käyttävät rahaa asioiden tai palveluksien arvottamiseen, jotta niillä voidaan käydä kätevästi kauppaa. Raha toimii elintason mahdollistajana ja sen puute eriarvoisuuden aiheuttajana. Se on yhteistyön väline, mutta siihen liittyy myös paljon vallankäyttöä. Ja kuten kaikkia vallan välineitä, rahaa voi käyttää hyvin ja väärin.” EI

Kansanedustaja Kari Uotila (Vas.): ”Raha on entinen oravan nahka” EI

Kansanedustaja Sampo Terho (Sin.): ”Raha on aikaa. Työtä tehdessämme annamme aikaamme, jotta saisimme rahaa eli mahdollisuuden hankkia muiden ihmisten tuottamia palveluja ja hyödykkeitä. He puolestaan ovat käyttävät niiden tuottamiseen omaa aikaansa – ja saaneet aikansa vastineeksi rahaa.” EI

Kansanedustaja Anne Kalmari (Kesk.): ”Biotalous luo rahaa. Raha kasvaa puissa ja maissa:)” EI

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (Vas.): ”Raha on ihmisten välinen sopimus.” SINNEPÄIN

Kansanedustaja Wille Rydman (Kok.): ”Raha on vaihdannan väline ja taloudellisen arvon mitta.” EI

Kansanedustaja Päivi Räsänen (KD): ”Raha on maksuväline, jonka voi vaihtaa tavaroihin tai palveluihin ja jolla mitataan jonkun hyödykkeen arvoa.” EI

Kansanedustaja Mika Kari (SDP): ”Raha on ostamisen väline.” EI

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (Kok.): “Raha syntyy siitä, kun ihmiset tekevät työtä.” EI

Kansanedustaja Eva Biaudet (RKP): ”Kansanedustajana rahaa käsitellään enimmäkseen budjetoinnin kautta. On tärkeää, ettei sokeudu isoista summista, pienetkin muutokset budjetissa ja veroissa voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämään” EI

Kansanedustaja Markku Rossi (Kesk.): “Raha on työn palkka.” EI

Kansanedustaja Eero Suutari (Kok.): “raha on arvon mitta. Se on pelkkä vaihdannan syytön väline” EI

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP): “Raha on väline, jota voimme vaihtaa erilaisiin hyödykkeisiin. Raha ei tee onnelliseksi, mutta riittävä määrä tekee elämän helpommaksi.” EI

Kansanedustaja Aila Paloniemi (Kesk.): “Raha on väline hankkia ruokaa ja katto pään päälle. Sen avulla voi hemmotella itseään ja läheisiään, jos sitä joskus jää yli.” EI

Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (Vas.): “Raha on valtaa.” EI

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP): “Rahan avulla voidaan tehdä hyvää tai pahaa. Sen avulla voidaan auttaa tai riistää! Se on asioiden ja tavaroiden vaihdannan väline! Konkreettisesti raha on paperia tai metallia.” EI

Kansanedustaja Kari Kulmala (Sin.): “Minulle numismatiikkaa harrastavana raha merkitsee hyvää harrastusta.” EI

Kansanedustaja Heli Järvinen (Vihr.): “Siinä missä politiikka on keino hoitaa yhteisiä asioita, raha on väline tasata omistuksen, palvelujen ja tavaran vaihdon tasapainoa.” EI

Kansanedustaja Satu Hassi (Vihr.): “Raha on ihmisten luomaa todellisuutta, jota ei ole olemassa ilman ihmistä ja joka menettää merkityksensä, jos ihmiset lakkaavat uskomasta siihen.” SINNEPÄIN

Kansanedustaja Anna Kontula (Vas.): “Raha on velkaa.” TUNNISTAA

Kansanedustaja Kike Elomaa (PS): “Raha on välttämätön paha.” EI

Kansanedustaja Pertti Salolainen (Kok.): “Raha on tarpeellista mutta nykyisin sillä hankitaan myös paljon tarpeetonta. Siunaus ja kirous!” EI

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (SDP): “Raha on valtaa. Pengar är makt.” EI

Kansanedustaja Timo Harakka (SDP): “Raha on velkaa.” TUNNISTAA

Kansanedustaja Mika Niikko (PS): “Rahan himo on kaiken pahan alku. Hyvä palvelija mutta huono isäntä.” EI

Kansanedustaja Ville Tavio (PS): “Ihminen tekee töitä, jotta saisi itselleen jotain vastineeksi. Yleensä vastine maksetaan rahana, jonka ihminen saa sitten säästää tai törsätä.” EI

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (Vihr.): “Bittejä pankkien tietojärjestelmien palvelimilla.” SINNEPÄIN

Modern Monetary Theorystä suomenkielinen sivu ja professori William Mitchellin luento Helsingissä 26.2.2019

Kansainvälisessä talouspolitiikan kritiikissä yleistyneeseen Modern Monetary Theoryyn (MMT) pääsee perhehtymään nyt Suomeksi osoitteessa: https://www.modernmonetarytheory.fi/
Suomenkielisen sivuston taustalla on talousdemokratian jäsen Jari Rutanen.

MMT on saanut tilaa julkisessa keskustelussa esimerkiksi Yhdysvaltain demokraattisen puolueen Alexandria Ocasio-Cortezin ja Bernie Sandersin poliittisten aloitteiden ansiosta. MMT ei pohjimmiltaan kuitenkaan ole politiikkaa vaan lähinnä kuvaus siitä miten velkarahajärjestelmä toimii.

MMT:n ydin on, että valtion rahapoliittisella suvereniteetillla on väliä. Velkarahajärjestelmän todellisuuteen perustuvista lähtökohdista talousdemokraattisista uudistuksista kuten keskuspankkirahoitus, kansalaisosinko ja rahareformi tulee mielekkäämpiä.

Lukekaa ja jakakaa siis uutta suomenkielistä sivua.

Lisäksi alan asiantuntija professori William Mitchell pitää avoimen ja maksuttoman luennon aiheesta Helsingin Yliopiston päärakennuksen luentosali XV:ssä 26.2.2019 klo 10:15 alkaen.

Luennon englanninkielisen kutsun voi lukea kokonaisuudessaan tuoreesta uutiskirjeestämme.

Liity Talousdemokratia ry:n jäseneksi tai vain uutiskirjeen tilaajaksi niin pysyt ajan tasalla talousdemokratiaan liittyvistä tapahtumista.

Tilaa Money Maker -lautapeli ja tue Talousdemokratiaa

Tilaa “paras lautapeli finanssikriisin jälkeen” ja samalla tuet Talousdemokratia ry:n toimintaa!

International Movement for Monetary Reform (IMMR) ja Cooperative Money Maker ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka myötä jokaisesta tiettyyn maahan myydystä lautapelistä maksetaan 5 € kyseisen maan IMMR jäsenelle. Eli jokaisesta Suomeen ostetusta Money Maker -lautapelistä maksetaan Suomen Talousdemokratia ry:lle 5 €. Kyseessä on englanninkielinen versio.

Tulemme alkuvuonna järjestämään pelitapahtumia, joissa peliä on mahdollista päästä kokeilemaan ja tarkoituksemme on myös tuottaa pelistä täysin suomenkielinen versio vuoden 2019 aikana. Globaalin kapitalismin kansainvälisen luonteen takia englanninkielinen versio on kuitenkin varsin käytännöllinen keino sanastoon perehtymiseksi.

Tilaa peli oheisen linkin kautta:
https://moneymaker.games/?lang=fi

Uudeksi vuodeksi 2019

Eduskuntavaalien lähestyessä suomalaisten olisi tärkeä havahtua rahaan ja maksamiseen liittyviin turvallisuuskysymyksiin. Yhteiskunnan vakaa toiminta perustuu maksamisen ja logistiikan sujuvuuteen. Toisaalta turvallisuudessa on kyse myös siitä, että ihmisellä on luottavainen olo tulevaisuudestaan. 

Toistaiseksi turvallisuuspolitiikalla on tarkoitettu miljardien eurojen Hornet-kauppoja ja mahdollisesti ihmisten yksityisyyttä loukkaavia tiedustelulakeja. Talousdemokratian kannalta turvallisuudessa niin Suomen kuin globaalissa näkökulmassa pitäisi olla kyse luottamuksen, tasapainon ja elämän mielekyyden edistämisessä.

Maailma on nykyisellään täynnä eriarvoisuutta, riistoa, luonnon turmeltumista ja keinotekoisia rajoja, jotka erottavat ihmisiä toisistaan. Monesti nämä liittyvät tavalla tai toisella velkaan tai globaaliin talousjärjestelmään. Paremman ja turvallisemman tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkein muistaa, että raha- ja talousjärjestelmät ovat muutettavissa. Meillä voi olla pula osaavista koulutetuista ihmisistä, ruuasta tai raaka-aineista, mutta rahaa on käytännössä juuri niin paljon kuin sitä halutaan tehdä. Uudistamalla rahajärjestelmän voimme luoda paremmat olosuhteet myös yhteiskunnalle sen ympärillä.

Lopuksi toivotan yhdistyksen puolesta hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta!

Valtteri Aaltonen, Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja.



Suomen maksujärjestelmän turvallisuus -keskustelujen yhteenveto

Lauantaina 8.12.2018 Talousdemokratia ry järjesti keskustelutilaisuuden Turun Old Bank -ravintolassa ennen syyskokoustaan. Keskustelutilaisuudessa yhdistyksen puheenjohtaja Valtteri Aaltonen alusti keskustelun Talousdemokratian näkökulmasta tuoden esiin esimerkiksi viimeaikaista keskustelua sähköisestä käteisestä. Aaltonen kertoi myös, että Valtiovarainministeriön finanssialan varautumisvelvoitteen käsittely poistettiin joulukuun alussa eduskunnan istuntokaudelta. Suomen Pankin Aleksi Grym esitteli maksujärjestelmiin liittyvää viimeaikaista kehitystä ja pohti kuinka suuri tarve sähköiselle käteiselle oikeastaan edes on, kun pikamaksaminen eli TARGET Instant Payment Settlement (TIPS) on jo yhä enemmän todellisuutta vaihtoehtoineen. Myös tänä vuonna voimaantullut maksupalveludirektiivi voisi tarjota mahdollisuuksia maksujärjestelmien ja tapojen kehittämiseen.

Turvallisuusnäkökulmaa painottaessa ilmeisesti Suomen Pankki on varautunut valtavaan sähkökatkoon ja kryptohyökkäykseen Suomen kannalta sopivalla määrällä fyysistä käteistä. TIPSin ja maksupalveludirektiivin ylikansalliseen pankkialaperusteisuuteen liittyviin riskeihin ei ole olemassa muuta turvautumiskeinoa kuin luottamus, että ainakin joku vaihtoehtoinen järjestelmä toimii ja käteistähän pitäisi olla. 

Valtterin esitys.

Aleksin esitys.

Talousdemokratian hallitus 2019

Suomen Talousdemokratia ry piti syyskokouksen Turussa 8.12.2018. Kokouksessa valittiin uusi hallitus vuodelle 2019.

Hallitus ensi vuodelle on seuraava:

Valtteri Aaltonen, puheenjohtaja
Patrizio Lainà, varapuheenjohtaja
Ville Länsiluoto, sihteeri
Omar El-Begawy, rahastonhoitaja
Toma Kavonius, jäsenvastaava
Ari Slioor, IMMR-delegaatti
Ville Iivarinen, hallituksen jäsen
Konsta Nylander, hallituksen jäsen

Keskustelutilaisuus maksujärjestelmän turvallisuudesta ja yhdistyksen syyskokous

Talousdemokratia ry järjestää 8.12.2018 klo 13 lähtien Turun Old Bank -ravintolassa keskustelutilaisuuden Suomen maksujärjestelmän turvallisuudesta. Keskustelutilaisuuden jälkeen järjestetään Suomen Talousdemokratia ry:n sääntömääräinen syyskokous, johon vanhat ja uudet jäsenet ovat tervetulleita.

Globaali finanssikriisi paljasti kansallisten rahoitus- ja maksujärjestelmien haavoittuvuuden, jonka myötä puheita on pidetty, pankkeja on pelastettu ja finassisektorille on pumpattu keskuspankkirahaa, mutta järjestelmän valuviat ovat edelleen nähtävissä erilaisista toimista huolimatta. Eivät lainsäätäjät täysin toimettomina ole olleet ja finanssikriisin muistopäivän ajankohtaisuuden lisäksi Suomessa onkin käynnissä lainsäädäntötyö finanssialan varautumisvelvoitteeseen liittyen, johon myös Talousdemokratia ry on ottanut osaa. Uusi finanssikriisi vaikuttaa väistämättömältä, joten maksujärjestelmän turvallisuudesta on saatava vakuus.

“Suomen maksujärjestelmän turvallisuus” -keskustelutilaisuudessa Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja ja digitaalinen keskuspankki -prosessin päällikkö Aleksi Grym esittelee näkökulman aiheeseen otsikolla “Maksujärjestelmät Suomessa – turvallisuusnäkökohtia ja kehityssuuntia”. Tilaisuuden alustaa yhdistyksen puheenjohtaja Valtteri Aaltonen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja tilaisuudessa on ilmainen kahvi/tee -tarjoilu.

Tapahtuma löytyy myös Facebookista.

Lue lisää yhdistyksestä ja yhdistyksen jäsenyydestä.

Lisätietoja tapahtumasta:

valtteri@talousdemokratia.fi

Väitöskirja rahareformista

KTM Patrizio Lainà väittelee 20.10.2018 kello 12:00 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Full-Reserve Banking – Separating Money Creation from Bank Lending”.

Lainà käsittelee väitöskirjassaan täysreservipankkijärjestelmien historiaa ja sen mallinnusta kokonaistaloudellisten vaikutusten kannalta. Hänen mukaansa pankkien rahanluontioikeuden siirtäminen julkisen vallan vastuulle toisi merkittävää seigniorage-tuloa eli rahan liikkeellelaskusta saatavaa tuloa valtiolle, esimerkiksi Suomessa keskimäärin 6 miljardia euroa vuosittain, mikä vastaa sisäministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön menoja yhteensä. Uusien valtion tulojen lisäksi Lainàn tutkimuksen mukaan täysreservipankkijärjestelmällä olisi selvästi positiivinen vaikutus talouden vakauteen ja se edistäisi demokratiaa, mutta sillä olisi vain lievästi positiivinen vaikutus sosiaaliseen tasa-arvoon. Ekologisen kestävyyden kannalta uudistuksella ei hänen mukaansa ole selviä vaikutuksia.

Ehdotukselle kriittisen kannan mukaan uudistus ei olisi kestävä vaan jokin uusi yksityinen raha syrjäyttäisi kuitenkin julkisen rahan. Uudistuksen pelätään johtavan myös luottolamoihin ja ailahteleviin korkotasoihin, mutta suurin osa ehdotuksista onkin usein laadittu joustaviksi juuri vastaavien epävarmuustekijöiden takia.

Lainàn mielestä täysreservipankkijärjestelmää kannattaisi kokeilla, jotta saisimme tietää, onko sillä todella sellaisia vaikutuksia kuin etukäteen arvioidaan.

Väitöskirja julkaistaan myös sähköisessä muodossa ja se on vapaasti ladattavissa E-Thesis -palvelussa.

Tarkemmat tiedot väitöstilaisuudesta löytyy täältä.

Lue rahareformin yksityiskohtaisempi kuvaus Talousdemokratian julkaisusta “Täyttä rahaa“.